Runoja 2009 -2011

La Huhti 10, 2010 4:28 am

Siivoan mieleni
siivoan kieleni
kuka siivosi
sieluni sopukat?

Hallitsen mielen
hallitsen kielen
kuka hallitsee
sieluni sopukat
kuka käväisee
sen arkistoissa?



Kuka käy niitä
sotkemassa
juuri kun järjestykseen sain,
ja tuudittauduin
tasapainoon.

Taas se tulee
niitä sotkemaan
en hallitsekkaan
mieltäni enkä kieltäni.

La Huhti 10, 2010 4:32 am

Ovi on auki
---tuossa suunnassa!
Kävele siitä vain
---ulos kiitos!
Enää älä tule takaisin.
Selitykset ei kiinnosta enää.
Paljon ja yhä uudelleen
annoin sinulle aikaa
selvittää sen sotkun.
Annoin tilaa hengittää!
Sait kaiken anteeksi
ja sait lupauksen
ystävyydestä.



Mutta tein virheen!
En joustanut
vain jotta sä tuhoaisit
kaiken uudelleen.
En enää katso sinuun.
Voit kävellä pois
--ovi on auki.

Ma Huhti 12, 2010 10:42 pm

Olen niin kamalan väsy
kai se on tää kevät.
Minun molemmat siipeni
laahaavat maata.
Olen rikkoutunut enkeli,
siipeni sulat ovat talven
tuiskuissa sotkeutuneet.



Olet kolhittu sinäkin
se päällepäin näkyy.
Jospa nojaisimme toisiimme?
Ehkä yhdessä
pystyssä pysyisimme?
Ehkä kesään mekin
saattaisimme jaksaa.

Pe Huhti 16, 2010 4:12 pm

Kuvan tunnelma oli ihan pakko hyödyntää.

Vain lehti puun
olisin sinun kädessäsi
ja maailma kirkastelisi meille
pilviään liikuttelisi.
Me kirkuisimme ja huutaisimme.
Palvoisin kanssasi
jokaista sädettä ja kimallusta
jokaista lentoon hyppäävää lintua.
Ja ihmettelisin
jokaista jo vihertävää oksaa.
Suloisesti kaipaisin
jokaista terävää tuulenpuuskaa.
Siis silloin
jos minä olisin kädessäsi.

Voisimme rakastaa tänään niin
paljon ,paljon enemmän.
Ja nähdä kuinka elämä
kiitää kanssamme,
se jarruttaa hurjasti
jokaisessa mutkassa.
Mutta jokaisen
askeleen alla se nauraisi,
nauraisi vaan
-----------------------------------------------------

Miksiköhän kuvaan sopii juuri tämä.

La Huhti 17, 2010 10:33 am

Ethän käännä
minulle selkääsi.



Sanoithan
että olen juuri
Sinun sylisi muotoinen!
Niin pieni ja pehmeä.
Ja että siihen ei sovi
kukaan muu.
Kerroit että paikkani
on aina oleva
juuri siinä.
Sinun sylissäsi.

Ma Huhti 19, 2010 2:34 pm

Seison ikkunan ääressä
katselen sateen hurjaa tanssia
öljysoratien kaltevalla pinnalla.

Sinä olet metsässä
varmaankin seisot nyt
tiheäoksaisen kuusen juurella.
Ylös päin katselet
kun pisarat valuvat
pitkin naavaisia oksia
kuin hikihelmet ruokkoamattomassa parrassa.
Sinunkin partasi on märkä.



Huokaan ikkunan luona ajatuksissani.
Oletko sinä täällä?
Minä olen siellä.
Aina siellä missä sinäkin,sanot.
Minua kuljetat povessasi.

Ja niinhän sinäkin,aina mielessäni.

Ma Huhti 19, 2010 4:44 pm

Tuuli ottaa viileään hyväilyynsä.
Antaa vauhtia jaloille,
jotka löytävät rivakamman tahdin askelille.
Tuivertaa tukkaa ja heiluttaa kylmiä huuliaan,
livauttaen ne kuin varkain paitani alle.

Nipistellen posket heleän punakoiksi,
kuin pakkanen.

Minä olen sisältä lämmin.
Sisällä palaa rakkauden tuli!

Ma Toukokuu 03, 2010 7:28 am

Oli Enkeli tullut katsomaan,
pahaa kylmää maailmaa.
Hän tahtoi oppia
elämään, ja rakastaa.
Hän kulki vaaleissa vaatteissaan
halki pimeän ja kylmän maan,
mietti,kai joku häntä
jossain odottaa.
Kulki mies yksinäinen,
halki yön pimeyden.
Tuo oli surullinen ja yksinäinen,
tahtoi löytää hän Rakkauden.
Hän etsi viattomuutta,
etsi ja kohtasi enkelin.



Sinä yönä huoneen täytti
rakkaus,
pienet hellät sanat .
Sinä yönä miehen
haavat sidottiin
ja se yö vei
taas Enkelin taivaisiin.



_________________

Ke Toukokuu 05, 2010 8:11 pm

Tule luokseni ystäväin
armaani mun,
tahdon olla lähellä,
sylissäs sun.
Tulethan jo
luokseni tänään
pianko jo sun
ihanan hymysi nään.



On läheisyytesi lempeä
ja niin lämmin ,
lempemme leiskuu aina
vain kiihkeämmin.
Onko tunteemme harhaa,
vai untako lie,
mihin viekään vielä
tää onnemme tie?

Aamulla
Su Toukokuu 09, 2010 3:13 pm

Kun tulet
siihen lähelleni
hengität niskaani.
Nojaat keittiön
työtasoon ja vain katselet.
Olet niin kokonaan
keskittyneesti läsnä.
Seuraat jokaista
liikettäni laittaessani
aamupalaa.
Sinun ei tulisi mieleenkään
auttaa mintenkään.
Sinä vain katsot.
Ja kun kysyvästi
kohtaan katseesi,
sanot--
On niin kiva sinua katsella,
vain katseella koskettaa.
Sitten työssä,se kuva
mielessä on
hyvä iltaa odottaa.

Ke Toukokuu 12, 2010 8:42 am

Sinä kesäisenä yönä kun
kahden istuimme rantasaunan laiturilla
vain laineiden liplatus seuranamme
kumpikin omiin kipeisiin
muistoihinsa vaipuneena.
Tunnelma oli kuin tuhannen
ja yhden yön sadussa.
Sinä olit siinä ja
muu maailma jossakin tuolla.
Kaukana järven takana.
Niinkuin kihlattusikin.
Olo molemmilla oli
kumma,tunnelma outo.
Läheinen, niin lämmin ja herkkä.
Meillä oli unelmamme,
jonka olimme saavuttaneet.
Meidän elämällämme
oli tulevaisuus.
Mutta, se tulevaisuus
ei kiinnostanut meitä
kumpaakaan
-ei sellaisena kun sen näimme.

Unohdimme nykyhetken,
karikot ja ne virheet
joita olimme tehneet
suhteessamme sen jälkeen
kun olimme tavanneet.
Yö tummui,
linnut olivat menneet nukkumaan.
Me vain valvoimme yhä
kunnes aamun valjetessa
meidätkin uni voitti.
Me vaivuimme syleilyyn.
Herätäksemme uuteen aamuun
Rakastavaisina.
Sen pituinen se!

To Toukokuu 13, 2010 11:38 am

Lupasin, että niin kauan, kuin elän,
tanssisin jokaisena kuutamoyönä kanssasi.

Lupasin, että rakastaisin sinua,
vaikka piru veisikin sydämeni.

Lupasin, että hänellä ei olisi huolta,
jos hän vain luottaisi minuun.



Lupasin, että rakastaisin,
vaikka makaisin murtuneena meren pohjassa.

Lupasin, että kun tähdet ylhäällä sammuvat,
sammuu minun ikuinen rakkauteni sinun tähtesi.

_________________

Poissa.
Toukokuu 16, 2010 4:24 pm

Kun tuli minun vuoroni
lentää luotasi pois
en koskaan
kauasi mene .
Olen sateenkaaren päässä,
pumpulipilvien päällä,
auringonsäteiden
päällä taivaalla ratsastan.
Sateella uin sadepisaroissa
jotka valuvat poskiasi pitkin.
Luulit että jo menin.
Olen kaukana kenties
mutta lähellä aivan.
Sinä yhden asian unohdit,
olet aina sydämessäni.



_________________

Aamulla.
Ti Toukokuu 18, 2010 8:32 pm





Miksi eivät unelmat toteutuisi.


Ostetaan se pieni
punainen tupa
järven rannalta.
Ranta ja savusauna.
Mökkiin johtaisi pieni polku,
polun päässä
valkoinen portti.
Kun portti suljetaan,
jätetään kaikki kiire
ja huoli ulkopuolelle.
Laitetaan ikkunaan
punaruutuverhot
ja pari pelargoniaa
kuistille kukkimaan.
Saunan jälkeen
sinä tuoksut savulta
ja minä painaudun syliisi
pullollaan hellyyttä
sinua kohtaan.
Elämähän on kaikki tässä.
Nyt ja aina,
pienen punaisen tuvan
kammarissa.

Ti Toukokuu 18, 2010 8:47 pm


Lisään leppää kiukaan alle,
pistän pökköä pesähän.
Tulen taikaa tuijottelen,
leppäliekeistä lumou'un,
välkyttelystä värien,
mukavia mietiskellen
hyvän hetken herkistelen.
Laittau'unpa lautehille
punatervaleppäisille,
asettelen ahterini
päälle liinan pellavaisen.
Viskaan vettä kiukahalle,
kumoan kuumille kiville.
Löyly nahkaa polttelevi,
punakaksi paistaa pinnan
heruttaa hikeen hipiän,
kuonan kaiken karkottavi,
lihaspinteen laukaisevi,
parantaa pakotuksenkin.

Sauna, sappeni sulata!

Uneton yö.
Ke Toukokuu 19, 2010 4:43 pm

Yön pikkutuntien piinaama.
Puisen seinäkellon lyönti
viideltä aamulla.
Auringon kanssa yhdessä
noustava on.
Aamuauringon sokaisema.
Silmät unettomasta yöstä
kipeän arkoina.
Kylmä parketti, varpaat
kouristuvat tuskasta.
Arasti sormenpäät poskelle.
Verisen rystysen tuntuma
nenän alapuolella.
Hampaissa hiekkaa,
on kuin palleaan olisi
satanut iskuja
koko yön.
Oli uneton yö.

Toukokuu 24, 2010 6:26 pm

Aamu-usva kantapäillä,
auringonsäteet olkapäillä,
hiipii yli pihamaan,
kastehelmet hiuksillaan.
Tuvan ovi narahtaa,
sisään hiljaa kurkistaa,
kurkkaa petiin nurkassa,
hiljaa sipaisee poskea.

Ovi jälleen narahtaa,
pois pian kiiruhtaa,
ei kukaan ehtinyt herätä,
aamuista kulkijaa nähdä.

Vain pienen hetken,
tahtoi se keijukainen
oikeaa elämää koskettaa.

Ti Toukokuu 25, 2010 11:21 am

Siitä on vasta vähän aikaa,
kun katselin perääsi kaihoisasti,
millainen lie,mukavakin.
Nyt kaikki on tapahtunut
niin nopeasti ,tulit rynnäköllä
ja yhtäkkiä sinä oletkin
ihan minun oma kulta.

Voi ajatella vihdoin
kuinka onnekas tyttö oikeasti on.

Ti Toukokuu 25, 2010 7:18 pm

Kesällä auringon näkee
yöllä ja päivällä.
Valot ja varjot.
Ne ovat selviä nyt
toisin kuin
talvella .
Aurinko vedessä kulkee.
Aalloilla kimmeltää.

Mutta näin onko aina,
vastakohtansa voiko
he tavata.
Olla kumpikin läsnä.
Onko toiselle silti
se aina kuoleman paikka,
auringon vedessä sammua.
Vaiko veden olla
alhoa auringotta, kylmetä
laineen jäätyä pois.
Liikkeen kauniin
varjoa syntyykö valosta
talviajan aikana
pimeä estääkö kulussa
nauravaa aaltoa liplattamasta.
Järvi on vain
vakka kannellinen
sisältä onko millainen?
Vailla valoa,eloton.

To Toukokuu 27, 2010 8:50 am

Nojaan ikkunaan,
siitä vetää ja
se saa aikaan kylmiä väreitä,
silti en voi sille mitään
että minun täytyy painautua
ikkunalasiin yhä tiukemmin.
Kirjoitan ja palelen.
Minua paleltaa
sisäisesti jo muutenkin,
joten onko enää muutamalla
vilunväreellä mitään väliä?
Ketä elämäni koskettaa?





En halunnut veden mustia
kyyneleitä,
en vuotavaa taivasta missä
vielä tänä iltana lyö salamat,
ne kunnioittavat minua.
Ehkä huomenaamulla
taivas on pilvetön
ja löydän oikean suunnan,
minne lähteä lentämään.
Siipeni kantavat ja
maailma on avara.

Ti Kesä 01, 2010 11:30 am

Jo aikoja sitten
jossain syvällä
sielussani tiesin
Melkein viikon kulki
pelko seuralaisenani.
Se kolkutti ovellani
hiljaa kuin ivaillen.
Vihaan sitä vierasta
etiäisen paholaista.



Minä vihaan etiäisiä
jotka tunkeutuvat uniini
herättävät päiväunelmistani
palauttavat minut
raakaan elämään.
Enkä minä tunne
tuota naista joka katsoo
tyhjillä silmillä
peilistä minua.
Vieras lie muuttanut
kehooni asumaan.
Onko tullut jäädäkseen
--luoja sen tietää.

Ti Kesä 01, 2010 11:56 am

Taipuisimmeko tangoon
tänäkin iltana
halkomaan ilmaa
yhteen liitetyin käsin
elämään sen sävelen
mukana joka kantaa.
Kantaa
huuliltasi kaulalleni
käsivarsilta toisille
ja vartalosta vartaloon.



Onko kauniimpaa kuin
aamuöiset suudelmat
hetki juuri
ennen kuin aiot lähteä
sillä sinähän olet
edelleenkin täällä.

La Kesä 05, 2010 10:32 am

Sisälläni asuu pieni keiju
laihat varpaat hiekassa
Hiukset kuin harakanpesä
kun aamuin katson peiliin.
Taivaskaan ei jaksa
itkeä niinkuin minä.
Paitani on kostea kyynelistä.
Särkyneet sydämet alkavat
kohta kukkia, pieni ja hento
on niiden kukka.
Ne kuitenkin saavat
valoa nurkan takana.
Tämä huone on pimeä.
Aamun sininen hetki,
se on kohta ohitse.
Vielä katselen sieluni silmillä
öisiä unikuviani.
Varovasti ikkuna auki
ja kahvit tippumaan.
Sitten kirjoittamaan,
olisipa pöydän reunalla
toinen käsi käteni vieressä.
Joku jolta saisin
sanoja tai koko lauseen.
Odotan jonkun vastaavan
kun kysyn mutta
huomaan että osaan
olla onnellinen näinkin.
Aamun raukeus jäsenissä.



Pehmeä tyyny taas illalla
vie peikkometsään
siellä istut kasvot polvissa
ja odotat kunnes saavun.
Hymyilet ja ojennat
molemmat kätesi.
--Katso tänne rakas takkutukka
en päästä unisiltaasi
katoamaan, en päästä
kädestäsi irti.

Su Kesä 06, 2010 10:36 am

Pieni keiju,kesäyössä
on yksinäinen, surullinen.
Kyynel kasvoillaan.
Hän yksin on luotu
kai vaeltamaan,
maailman pahuudet
kaikki näkemään.
Ja itse vain vähän
onnea kokemaan.
Hän kalliolla istuu ja
katsoo öistä metsää.
Ei liiku puut,ei tuuli.
On taikayö .

Pieni keiju kesäyössä
yksin vaeltaa,
nostaa esiin taikarummun
siihen napauttaa.
Ei hän ketään tarvitse,
hän yksin selviää.
Käy kivelle hän nukkumaan.

Unta samaa uneksuu
hän joka yö ja odottaa.
Jossain metsän kätkössä
on prinssi keijujen.
Hän sydämmellään tuntee sen.
Hymyilee ja odottaa.
Prinssiään niin ihanaa..

Su Kesä 06, 2010 11:12 am

Tuossa paikassa,
metsän takana,
järven pohjassa,
toisessa maailmassa
on kauniimpaa,
kuin voi kuvitella.
Taivas on kirkas, sininen,
lammet syviä, kauniita.
Siellä asuvat iloiset ihmiset,
siellä rauha on tärkeää.
Sinne pääsee,
jos kunnolla yrittää.
Mikä se paikka on?



Mielikuvitusmaa.
Mistä sen voi löytää?

Omasta päästä,
jos siihen uskoo.

Jos ei... silloin...

Sitä ei ole olemassakaan.