Runoja 2009 -2011

Su Kesä 06, 2010 5:10 pm

Uuvutat minut unen porteille
rakkaudella, hellyydellä.
Käsiesi kosketuksilla
peittelet.
Suutelet unten maille.
Yön nukkuvina tunteinakin
hellien varmistat läheisyyteni.
Toistemme sylissä
uinumme aamuun.



Jo ennen heräämistäni
minun käteni vaistovaraisesti
lähtevät hellälle
vartaloretkelle.
Sinut etsivät viereltäni.
Heräät huokaisten ja
katsot minuun.
Aamuko taas on?
Rakkaani pieni!

Ti Kesä 08, 2010 7:48 pm

Näinä yön tunteina,
pehmeän unen läpi,
sinä tulet vierelleni.
Kiedot kätesi kaulaan
ja painat hellän
suudelman niskaani.
Tahtoisin kääntyä,
mutten tahdo särkeä
tätä kristallista hetkeä.



Tiedän sinun tuntevan lämpöni.
Luet sen unisilta huuliltani.
Nimesi tahtoisin huutaa
maailmalle, kirjoittaa
taivaalle.
Mutta Sinulle ja
minulle.
Meille riittää tämä hetki.
Nämä yön hiljaiset tunnit
kun pehmeän unen läpi,
tunnemme toistemme
alastomat kehot ja
rakastamme.

Ke Kesä 09, 2010 5:33 pm

Koivun oksassa keiju
paikallaan lepäilee,
siivet auringonvaloa heijastaa.
On hameenhelmassa
kedon kukkia
silmissä loistaa tähtiä.
Hän tietää että on mahdotonta,
rakastaa jotain outoa, ja
niin erilaista,
muistoa arkaa ja viatonta,
peikkoa tuntematonta.
Silti unohtaa ei voi
hän outoa peikkopoikaa.
Kerran näki vain ja
heti menetti sydämmensä
pikku keijutyttö tuo.



Hän rakastaa peikon
rujoa kauneutta,
silmien ilkikurisuutta,
askelien huolettomuutta.
Peikon pelottavaa ja
kiehtovaa erilaisuutta.
Palaa aina peikkometsään
pikku keiju,ja
salaa koivunlehviin
piiloutuu hän katselemaan,
omaa metsänpeikkoaan.

Pe Kesä 11, 2010 7:38 am

Pieni poika liian
isossa maailmassa.
Suojana kova kuori .
Kokenut liikaa,
elämänsä varrella.
Liikaa risteyksiä,
liikaa polkuja jotka
loppuvat ennen alkuaan..



Pieni poika liian yksin tässä
maailmassa.
Pärjää hyvin,
on päättänyt jaksaa.



Anna kätesi,
hiukan sitä puristaisin.
Talutaisin sinut ohi pimeän.
Tahtoisin niin
ottaa syliini turvaan.
Sinut maailman
kylmyydeltä suojaan.

Su Kesä 13, 2010 10:22 am

Suurinta maailmassa on
saada rakastaa.
Löytää toisen hyvät puolet,
vaalia muistoja hänestä,
ajatella häntä vain lämmöllä.
Itsellä ei ole niin väliä,
kunhan hän vain on olemassa,
hänellä kaikki hyvin!

Vielä suurempaa saada
vastarakkautta.
Nähdä rakkaus hänen silmissään,
kuulla hänen sanansa,
tuntea hänen kosketuksensa.
Tuntea itsensä tarpeelliseksi
-rakkauden arvoiseksi-,
olla täydellisen mielestä täydellinen.

Su Kesä 13, 2010 3:01 pm

Kesäillan hauras kuutamo
laski kullatun siltansa
järvenselälle.
Kuistilla vain käen kukku
ainoana äänenä.
Edessäni seisoo hän,
saunalle höyryävä
Adonis
pelkässä pyyhkeessä
kosketusetäisyydellä.
Ilkkuva katsekin vielä.
Enkä kuitenkaan
koskettanut.

Sormiini jäi vain
kaipaus.
Katosi adonis, pulahti
aaltojen syliin.
Käki kukkui yhä.
Minä lupasin keittää
sen saunakahvin.

Su Kesä 13, 2010 7:23 pm

On päiviä jolloin kaikki menee pieleen.
Nouset väärällä jalalla niinkuin sanotaan.
Takana kenties uneton yö.
Päivässä on hetkiä jolloin tuntuu
että taivas putoaa niskaasi.
Matalla liikkuvat sadepilvet
eivät ainakaan auta tunnelmaa
kohoamaan edes hetkeksi.
Mietit eilistä, mietit yön
hämyisinä hetkinä kaikkea
minkä päivisin sivuuttaisit ,
kohauttaist vaan olkapäitäsi.
Hymähtäisit kenties.

Yön hetkinä ne pienetkin
haamut saavat valtaa ja
ne kulkevat ajatuksissasi
seuraavaan aamuun kuin
unen varjoina,ikävinä.
Päivä jolloin mikään ei näytä
valoisalta voi alkaa
ja saat kokea sen tummuuden
ja hetkien hitaan valumisen
kohti iltaa.
Ehkä nukut ensi yön!

Ma Kesä 14, 2010 8:08 pm

Huuliesi kaari
silmiesi katse
sai vartaloni
värähtämään.
Mieleni lähti jo
kulkemaan
omia polkujaan.
Pehmeä kosketuksesi
äänesi mataluus
sieluni soimaan
suloista säveltään.

Toivoin hiljaisuuden
tänään laskeutuvan
yllemme
inhimilliseen aikaan.
Silloin voisimme
toteuttaa tahtomme,
suudella sumeilematta
koskettaa muiden
näkemättä.
Antaa varjojen tanssia
kuun valossa,
hitaasti kiihtyvää
rakkauden tanssiaan.
Viimein,
hengästyen
vaipua uneen suloiseen.

Ti Kesä 15, 2010 7:54 am

Se hetki, jolloin
aika pysähtyy.
Ei kulu
sydämenlyöntiäkään,
ei silmänräpäystä
eikä henkäystäkään.

Se hetki, kun jää
kiinni katseeseen
- ja aika pysähtyy.

Su Kesä 20, 2010 3:08 pm

Kuulaana kesäaamuna
herään sen
kullankeltaiseen valoon
ja tunnen itseni
vahvemmaksi kuin koskaan.

Tunnen itseni rauhalliseksi,
ja tyyneksi
nojatessani auringon
lämmittämään seinään.
Kädessä kahvimuki
ja mielessä vain eletty yö.
Rikkumaton hiljaisuus
huoneessani ja
ulkona äänettä
kukkivat omenapuut.
Ne antavat minulle
oman lyhyen hetken.
Mietin, siis
tältäkö tuntuu olla onnellinen?
Lintujen myötä
aamuun herään ja
tiedän--
minähän taidan olla
onnellinen.

Su Kesä 20, 2010 11:54 pm

Yön tarjoillessa meille
hikisiä haamujaan,
ja vaikeroidessa tuulillaan.
Otan tyynysi omakseni,
möngin peittosi alle.
Sinne hämärään lämpöön
ja kutittelen.

Silloin nämä possupunaiset
pikkuiset varpaat
hakeutuvat huulillesi
suukkosia hakemaan.
Puhalla, puhalla vaan,
saat ne lämpenemään.

Ma Kesä 21, 2010 5:21 am

Aurinko nousee ja
sen kultaa käsiini kerään.
Pois pian,pois menen.
Piiloon päivänvalolta.
Menen pois hetkestä
tästä , kuin
aurinko iltaisin,enhän
aurinkosi ollutkaan.

Kun aurinko laskee ja
kultainen valokin haihtuu,
voin taas tulla esiin
sinua häiritsemättä.
Olinhan hiljaa ja kiltisti
edes yhden viikon.

Ma Kesä 21, 2010 5:43 am

Aamu on herännyt
päivän koitto jo käsillä.
Yhä istuu hän ja
kirjoittaa.
Punainen kynä piirtää
viivoja paperille
ajatuksia ei saa
kunnolla kokoon
vaan tuskastuu.
Paperin pois heittää
hän roskikseen
ja samalla ottaa
huikan vesilasistaan.
Voi näitä oitä ja aamuja
vain ilkeitä ajatuksia
syntyy ja niistä
ei voi kirjoittaa
kauniita sanoja.
Kun palaa kulkija taas
harharetkeltään,
tuo hän sanat
tullessaan.

_________________

Ke Kesä 23, 2010 12:32 am

Kuinka monta kiveä
voi niellä
ennen kuin
muuttuu kallioksi.

Kuinka monta aaltoa
uitava,ennenkuin
oppii elämään
veteen putoamatta.

TOIVOTAN KAUNISTA JA ROMANTTISTA YÖTÖNTÄ YÖTÄ.
To Kesä 24, 2010 10:00 am

Metsänväen Juhannusyö.



Metsästä kaikuu tumma tahti
rummusta nuoren hiisiherran.
Komea on metsän mahti.
Taika villi tään kesäyön verran.
Yön kunniaksi myös haltiat
he oman laulunsa laulavat.
On hovi saapunut Tapion taloon

Hiidet käyvät soittaen viulua
huiluilla luikautellen,
ja rummuilla kolistellen
Näkkivaari vain kohottaen olutkiuluaan.

Karkeloon yhtyvät peikotkin
käsikynkässään jopa keijukainen
”Koivunvitsoja, koivunvastoja!
Yö on yö vasta yöttömänä!”
Huutelevat metsän peikotkin.



Näin alkuyöstä aloittaa juhlan
kepeästi laulaen metsän haltiatar.
Lehtiä hiuksiinsa punottuina
Lehviä kupeilleen kiedottuina.
Kannolle kiipeää hän.
Hän kaunis on kuin kuun välke.

Laulaa laulun hän
yöttömän yön valolle.
”Kesä on kypsä sulhaselle
Laulu valmis laulajalle
Yöttömänä yönä unetonna
Yöttömänä yönä kesä saa sulhon."

Taipuvat koivut tuulen tieltä
Kumartavat kuuset laulajalle.
"Kesäyö on kypsä sulhaselle.
Rakkaus valmis rakastajalle."



Kukkanen kedolla taipuu
mehiläisen syleilemänä.
Puut uneksivat
tulevista hedelmistään
Uusi elämä kasvaa kaikkialla.

"Koivunvitsoja, koivunvastoja!
Tanssitaan vielä, unetta vielä
seppeleitä kukkasista,
ateria antimista".
Laulaa suloinen ääni.

Hiisineito tummanlainen
Säkkäräpäinen villi nainen.
Vahva vartensa tanssin alkaa.
Nyt on aika ikuisen valon
Nyt on hyvä taika vallannut maan.



Ja yhtäkkiä hiisiherra
Tuo nuori ilkiö hiisiherra
Viuluineen päivineen esiin astuu
Siitä soitosta peikonkin
silmät kastuu!
Voi jytkettä öisen polkan.

Ja taas aloitti hiisineito
tanssin hurjan.
”Minun lauluni, minun taikani
Minun uneni, minun aikani
Olkoon meidän yömme nyt
Olen tarpeeksi mennyttä itkenyt”



Alkaa taas hilpeä soitto
Viehkeä ja vaarallinen
hiisineidolla tanssi jatkuu.
Hän ilkkuen tanssii, kutsuen
nuorelle soittajalle kertoen.
"Kesäyö on kypsä sulhaselle
-rakkaus rakastajalle...
tänä yönä minä saan sulhon"

Muutkin toki voivat nostaa jalkaa.
Kolpakko tyhjä on vanhan näkin
huomas sen jo keijukin
--hunajaa siihen kaataa.
Soitto soi ja jatkuu tanssi.


Simaa riittänee aamuun asti!




KAUNISTA JUHANNUSTA KOKO LAAKSOON!!








( kumarruksia sääherralle ,,hih,)

Ja niinhän se turautti sateen alkuillasta, mutta lopetti jo 9 maissa illalla.

La Kesä 26, 2010 2:15 pm

Aina on sisimpääni
ympäröinyt aita,
jossa ei ole porttia.
Näin alastomana en
ole kenenkään edessä seissyt
mutta, nyt
seison tässä.


Olen tässä
kaikkine virheineni,
hyväksyttynä
rakastettuna
ehjänä
aitona.
Voi miten
onkaan hyvä olla.

Su Kesä 27, 2010 11:59 pm

Sinä tule,
lyö ruutuhun hiljaa
kukaan kuulla
ei saa sinun
askeltes ääntä.
Sinä tule,
ota oksa
ohkainen aivan.

Kukaan kuulla ei saa
sinun askeltes
ääntä.




_________________

La Heinä 03, 2010 5:36 pm

Kuin mansikoita
ihollani.
Kermavaahtoakin....
Uni pitkän päivän jälkeen.
Kesäpäivän kuuma
aurinko kasvoillani.
Siltä tuntuu kun
rakkaus koskettaa.



Se täyttää ilolla.

To Heinä 08, 2010 9:51 pm

Niin kuin tähdet
on korkeuksiinsa
taivaan kanteen
sormi tuntematon tatuoinut.
Tule sinä ja sivele kuvia
kehoni pintaan.
Taio taivas tuleksi
sormiesi väliin.


Sinä sivele selkääni
revontulten rivistö,
koko loimuava valo
ja kauneus.
Käsin valele vatsalleni
ensilumen hohde,
pohjolan öiden pyhä kaste.

Kuljeta ja
keinuta minua yössä,
rakasta minut
tämän pimeän taa.
Sinä kuljeta minua
niin kuin kaamos
kantaa kuuta mukanaan.
---sillä se pimeä tulee taas.

Pe Heinä 09, 2010 11:10 pm

Tule luokseni
ennen kuin
kuu suutelee yötä.
Hohde kiertyy kultakimppuina
sen vartalolle,
ja alas heijastelee.



Kuu säteensä
pudottaa hiuksilleni.
Antaa laakson ylle
valokukkiensa tuoksun,
näen silmäripsien lävitse
hennot pisarat
putoavaa kultaa.


_________________

To Heinä 15, 2010 5:17 pm

Lähtiäisiksi sinä
suutelit niskaani.
Huultesi alla heräsin
ja minä hengitin aamua,
jossa onni oli läsnä.
Silmiäni avaamatta tiesin
vaikka lähdit, tiesin -
minä eläisin taas.
Aamu oli ensimmäinen
siitä ketjusta aamuja
kun lähdet
taas luotani.



Tiedän sinun palaavan
--niin teet aina.
Minusta et luopua voi.
Tiedän että
herään uusiin tapaamisiin,
sinä saavut taas
uusiin huomisiini.
Saavut---ja jäät .

Minusta et luopua voi.

Aamunkoitto.
Su Heinä 18, 2010 12:54 pm

Kun aamuyön usvassa
istun rantakalliolla
yksin,
vapisen tuulessa.
Odotan sinua.
Kuuntelen joko
askeleesi lähestyvät.
Jäämme tähän
odottaaksemme aamun koittoa,
usvan hälvenemistä.


Hiljaa istuen,
sydän sydäntä vasten
me tulemme
uuteen päivään.
Kahden,ei
enää koskaan
yksin.

Aamunkoitto.Su Heinä 18, 2010 12:54 pm

Kun aamuyön usvassa
istun rantakalliolla
yksin,
vapisen tuulessa.
Odotan sinua.
Kuuntelen joko
askeleesi lähestyvät.
Jäämme tähän
odottaaksemme aamun koittoa,
usvan hälvenemistä.


Hiljaa istuen,
sydän sydäntä vasten
me tulemme
uuteen päivään.
Kahden,ei
enää koskaan
yksin.

Su Heinä 18, 2010 1:23 pm

Olin matkalla, läpi yön,
jossain kaukana
yötaivaan alla.
Pienet tähdet loistavat
kirkkaina kuin
tuhannet timantit.
Aamuyöllä alkoivat
linnut pitää konserttiaan
yön kulkijoille.

Viimein perillä,
siellä matkani päässä,
sylissä lämpimässä.
Kiireinen halaus,
kaikki aika on
rajallista.
Saimme hetkemme,
mutta teinkö
matkan erotaksemme
aamun sarastaessa.?
Ajoin kohti
nousevaa kuuta,
silmät ilosta loistaen.
Se matka, se
kannatti kyllä.

Ma Heinä 19, 2010 2:33 pm

Tulisitko kanssani
sinne
minne aurinko vaipuu
mereen
ja pilvet kuiskaavat
menneen ikävää.
Kaukana
siellä tuulet
löysivät levon
ja vaipuivat
hiljaiseen metsään.
Siellä ne lepäävät
ja metsä hiljaa
niitä hyväilee.



Tulethan kanssani
sen metsän
salattuun syliin.
Tummien järvien
maahan
missä kuuluu
vain kiirunan huuto
peurat arkoina
meitä pälyilevät.
Sinne tule!