Runoja 2009 -2011

Ma Toukokuu 11, 2009 6:39 am

Rakastetulle

Liikkumaton tila on
tämä pieni hetki
unen rajamailla
valveen
tälläpuolen.
Varjojen leikkiessä.
Sinussa lämpöni ja
tuosusi minussa.
Piirtelen ihollesi hiljaa
elämänviivaa.
minä kuljetan sormiani
sydämesi laidalla.
Kysyn ja vastaan.

Vastaus läsnä tässä
huonessa,tässä
vuoteessa.
Se on iloa eilisistä
huomisiin,se on siinä
että olet tässä ja
tunnen tuoksusi.
Lakanat rullalla jalkopäässä.
Aamukahvi kupissasi
lusikan sekoittaessa
iloinen kilkatus
Eilisessä työpaidassasi
elämän tuoksua,ihollasi
huumaavaa eliksiiriä.
Sinun sininen katseesi
käännettynä minuun.
Kätesi soittaa
kuutamosonaatin
sormenpäillään.
Rakkautesi tuli
elää minussa iäti,
tämän aamun ja huomisenkin.

Ma Toukokuu 11, 2009 10:56 pm

Minä

Enkä minä uskalla
rakkaudelle antautua,
en tarttua siihen
vaikka tahtoisinkin.

En edes yhdeksi yöksi

Sillä tiedän ettei
yksi yö riittäisi minulle
tahtoisin sinut
koko loppuelämäkseni.
Jäisin kiinni sinuun ja
sanot että samoin
sinä minuun.

Oikeastiko?
Peruuttamattomasti?
Siksi minä haaveilen vaan
ja sinut öisin uniini saan
rakkautta antamaan.
Harmi vaan että en ole
mikään uneksijatyyppi.

Aamulla varhain.
La Toukokuu 16, 2009 6:29 am

En tiedä minne kiitivät ne päivät
kun olin nuori?
Veikö ne myrskytuuli mennessään
vai katosivatko ajan virtaan.
Vai upposivatko ne vain
meren mustiin aaltoihin.
Muistan että nuorena tanssin
kilpaa auringon säteiden kanssa.
Tänään olen mielestäni vanha,
ainakin jäseniäni kolottaa
ja ne ovat kuin puuta aamuisin.

Hengitän syvään, ajattelen.
Ympärilläni tuoksuu kukkaset,
ja ne antavat minulle elinvoimaansa
joka ikinen kevät.
Sydämmeni pompahtaa iloisesti,
vereni kiertää ja äkkiä
tunnen olevani taas nuori.

_________________

Aamu Laaksossa.

Su Toukokuu 17, 2009 12:41 pm

Ystävyys tuo lämpöä, olemme läheisiä.
Silmät eivät näe, eikä käsien
kosketus tunnu läpi näyttöpäätteen.
Mutta kun painat sormesi ruutuun,
se kertoo viestejä, ja jossakin
toiset sormet koskettavat ruutua.
Jotain mitä et voi nähdä, voit vain
sanoin sen kertoa.
Ystävyys on lahja, se on ilo,
pienille sydämmille se on kuin
hehkuviini, lämmin ja makea.
Täällä maailman kylmässä
viidakossa, missä kylmyys
kohtaa kun suljet kotisi oven,
se on jotain niin suurta.



Pienet ihmiset etsivät lämpöä
ja saavat läpi näyttöpäätteiden
tukea ja lohtua.
Sillä me tarvitsemme toisiamme.

Hitsin pitkä aamu.

Ma Toukokuu 18, 2009 5:59 am

Kaikilla on asioita joita tehdä päivittäin.
On työ, on koti, on nk. elämä.
Mutta on muutakin sellaista
jonka tulisi kuulua joka päivään.
Tulee mieleen nauru.
Meidän tulisi nauraa kunnolla
jokaisena elämämme päivänä,
ihan vatsasta asti siis.
Sitten,,,pitäisi ajatella , ihan
syventyä miettimään omaa itseään.

Antautua tunteen valtaan,
antaa sen viedä ajatukset.
Kyyneliin asti jopa kulkien.
Liikuttua tunteesta jonka löytää.
Nauttia elämästä pitää myös,
jokaisena päivänä löytää
siihen syyn , mieti.
Pidä unelmasi kirkkaina ja
vaikeuksista huolimatta usko
että huominen korvaa kurjan eilisen.
Tämä elämä jota nyt elämme,
sehän on ainutkertainen,
se pitää elää täysin
ja kokonaan.
Pelkäämättä.

_________________

Tänä aamuna.

Toukokuu 19, 2009 6:30 am




On olemassa aikoja, jolloin
jokainen uusi aamu on
kuin lahja.
On aikoja jolloin
jokainen aamu alkaa
olla yhdentekevä.
Vieläkö nousee päivä.
Ja aikoja jolloin
jokainen aamu tuo
vain lisää tuskaa.
Heräänkö vielä.

Ilta.
Ti Toukokuu 19, 2009 9:54 pm

Sydämmessäni minä kannan
sinun sydäntäsi.
Minne ikinä menenkin
sinä olet kanssani.
Jokaisessa hetkessä olet
mukana ja jaan kanssasi
iloni ja suruni.



Sydämmesi on sydämmessäni.
Sinä vierelläni, näkymätön
ja silti niin turvallinen.
Aineeton ja en voi
sinua koskettaa.
Olet vain tunne.

_________________

La Toukokuu 23, 2009 5:41 am

Ampiainen on lasipurkissa.
Se surraa ja etsii tietä ulos.
Epäuskoisena ja pelokkaana
se tuijottaa kättäni kun
kurkotan purkkia kohti.
Pelkään sinua ampiainen.
Älä vaan pistä minua.
Haluan auttaa sinut vapauteen.
Vapaaksi päästän, jos uskallan.
Kurotan purkkia kohti ja
avaan kannen.
Ampiainen ampaisee vapauteen.
Se palaa luokseni ja surraa
kasvojeni edessä.
Tuijotan sitä pelokkaana.
Iloisesti se kaartaa pois.
Ei pistänyt minua!

Väkijoukko.
La Toukokuu 23, 2009 5:50 am

Kokoelma rikkinäisiä ihmisiä.
Rikottuja sydämmiä,särjetyn
elämän sirpaleita.
Viallisia kehoja,hiukan


kenties keikahtaneita mieliä.
Kyyneliin väsyneitä silmiä,
ja tyhjyyteen tuijottavia katseita.
Monia haudattuja haaveita
ja hiekkaan valuneita toiveita.
On kadotettua iloa ja syviä sielun haavoja.
On nautintoaineilla hankittua
riemua ja sen jälkeistä
tunnetilaa ja kipeä pää.
On toivottomuutta ja kaipuuta.
Mutta jossakin pilkahtaa pieni liekki.
On iloa elämästä ja
rakkauttakin hiukan, kaiken keskellä.
On valoa joka
tuo ilon pimeään päivään

Hiljaisuus puhuu.
La Toukokuu 23, 2009 6:31 am

Se mitä ei sanota, se pitää
vain kuulla,
ihan niinkuin kuulet
heinäsirkkojen laulavan.
Ja vaikka en anteeksi sitä ano
että olen tullut
tähän tunnetilaan,
se pitää anteeksi sinun
osata silti antaa.
Selkeästi katsoa ja
huomata että kaikki
onkin ollut vain harhaa.
Hiljaisuus saa mielen


löytämään jotain
mitä ei koskaan öle
oikeasti ollutkaan.

_________________

Sunnuntaiaamuna.
Su Toukokuu 24, 2009 6:09 am

Aurinko on noussut ja
linnut aloittaneet konserttinsa.
Maassa viipyy vielä
öinen kaste ja kun
astun alas kuistilta varpaani kastuvat.



Ruoho hellii jo ihoa niin kuin
aina se tekee kesäisin.
Lintujen konsertti on kaunis
ja kuuntelen sitä hiljaa.
Tuuli heilauttaa koivun oksaa ja
saan kastetta iholleni
kun se hipaisee poskeani.
Vai oliko koivu ollenkaan?
Oliko kosketus jonkun muun?
Kuljen läpi pihamaan ja
alas rantaan, polku on
pieni ja kivikkoinen.
Rannassa istun kivelle ja alan
odottaa alkavaa päivää,
avaan läppärin ja kuljen
läpi tietoverkon tänne...
Kiisselilaaksoon

Su Toukokuu 24, 2009 6:55 am

Kuinka voit nähdä sydämmeeni,,,
katsot sinne aina kuin näkevä,
kaikki tietävä vain katsoo.
Sanot että ilman noita unelmia
voin kyllä elää,mutta en usko sinua.
Miten ilman toivoa voisin elää.
Anna itsellesi aikaa unohtaa.
Sanot sen hiljaa.


Nyt kun ymmärrät,
miksi olen katkera,
voit lähteä -
Anna itsellesi aikaa unohtaa, sanot.
-Olet tunteeton, sieluton, äänetön -
En ymmärrä sinua enää

Yö metsässä.
Ma Toukokuu 25, 2009 7:33 pm



Metsässä kirjava keiju tanssii
illan pitkin polkua.
Auringon läikkäkin liikkuu
polkua sen tanssin mukaan.
Hitaasti se katoaa varjoihin.
Hengitän alkavan yön ilmaa.
Metsässä lumotut äänet,
linnut huiluineen ja kukkien
värikäs polku, kuljen
sen nauraen ja tanssin.
Keiju jo tanssi pois.
Uneksin elämästä.
Käsi vasten sammaleista kiveä,
sen lämmöstä ammennan voimaa.
Kaukaa kuuluu puiden humina,
tuulessa taipuvat oksat kuin
siniset siivet.
Tienoo jo hämärtää,
eilinen silti kaikessa vielä
on läsnä.
Hiljaisuus on sadun taikaa,
sammaleelle taivun
hiljaa keinutan itseni uneen.

Taikaa
Pe Toukokuu 29, 2009 8:29 pm

Tähtien takaa, sieltä jostakin
katsovat maailmaa näkevät silmät.
Pilvien lomasta , kevyen
tuulen mukana tulee
suukkonen joka tavoittaa
kaipaavan posken jossakin.
Silloin kun sitä vähiten osaa odottaa.
Jostakin korva saa kuulla
kevyen kuiskauksen, jota
ei oikeastaan ole ollenkaan.



Vain kuuleva korva sen
saattaa kuulla.
Hiljaa voi kuiskata ikävän pilvien mukaan.
Viestin voit laittaa sinne
missä tiedät hänen olevan nyt.
Kun pyydät, kuu kertoo hänelle
kaipauksesi ja ikäväsi.

_________________

Hämärässä huoneessa.
To Kesä 04, 2009 9:55 pm




Tämän illan halusin itselleni,
saadakseni haaveilla ja olla
yksin huoneeni hämärässä.
Tunnen miten ikävä sulkee
minut sisäänsä ja koskettaa
poskeani.
Olen yksin ja kuitenkin sinä
olet kanssani tässä
hämärässä huoneessa.
Läsnäolosi sulkee pois pelon
ja pimeyskään ei tule tänne.
Huoneeni on turvallinen ja
sen hämärässä on hyvä olla.

Iltahetki.
Ma Kesä 08, 2009 12:28 am

Kuuluu ukkonen kaukaa kumuavan
sadepilviä tuuli ajaa.
On Jumalan ilma,
sanovat vanhat.
Saa palkkansa paha maa.
Tuuli yltyen pilviä siirtää,
kumu kaukainen lähenee.
Halkoo tulinen vasama
taivahan kantta.
Pääsee helvetti valloilleen.
Nyt mitataan ihmisen
uskon summa.
Kaikkialla jo välkehtii.

Ma Kesä 08, 2009 12:49 am

Tule kanssani läpi kesäyön
aamun laaksoon viileään.
Pois unhoita kiire, työ.
Katsele kanssani kuuta,
näetkö miten se hymyilee?
Mitä vielä sä kaipaat muuta?
Ota luottaen tarjoamani
käsi, se on rakkauden
ojentama.
Tahdon jakaa sun elämäsi.

Ti Kesä 09, 2009 7:11 pm

Niin vaiti on kesäyö.
Linnutkin ovat vaienneet.
Puut nukkuvat vehreinä kesäyön
tuulessa vilvoittavassa.
Pian tuulikin vaimenee.
Aallot soutavat rantaan ja
liplattavat kuin varkain,
hiljaisuutta ne kammoavat.
Hiljainen kitinä veneen keinuessa.
Sen kylki käy laituriin.
Kesäyö-- tämä on
yksin minun.



Olen kaukana mailmasta
ja muista ihmisistä.
Vain tunturit puhuvat hiljaisuuteen.
Minä kuuntelen niiden puhetta
ja tunnen olevani kotona taas.
Hiljaa tämä yö
minut alkavaan aamuhun vie.

Kesäyö.
Ti Kesä 09, 2009 7:24 pm

Kesätuuli unehen tuutii
viljapellot jo väsyneet.
Koivunlehdelle yö tuo kyyneleen.
Kaikkialla jo hiljenee tummuva
kuulas kesäyö.
Vain joku kulkija outo
käy yksinään ylitse pihamaan.


Kaivonkannelle kulkija istahtaa.
Laskee vierelle viikatteen.
Yö lempeä lepää yllä tienoon.
Musta viitta vain kerran hulmahtaa.
Yöhön kulkija katoaa.
On taas autio pihamaa.

La Kesä 13, 2009 3:48 pm

Päiväni on pitkä ja viluinen.
Ystävät kaikki on kaikonneet jonnekin
mihin minulla ei ole pääsyä.
Odotan malttamattomana että taas
tapaan heidät ja saan tuntea
lämpöä jota säteilee heistä ja minusta.
Nyt kun olen yksin, on vain kylmää ja sataa.
Ikkunan takana tuuli reuhtoo tuomesta
kuivuneita kukintoja ja riepottaa ne yli pihan.
Taivaalla purjehtii musta pilvilautta.
Syreeni koittaa tuulen kehdossa
vienosti keinua isoja kukintojaan varjellen,
mutta tuuli pudistaa siitäkin
osan maahan nurmikolle.



Kynäni lepää pöydällä vailla aihetta.
Mieleni kiitää jossakin muilla mailla,
siellä missä ystävät ovat nyt.
Hyvä minun on tässä,
tuuli raivoaa ulkona, mutta ei se
voi minua satuttaa.

_________________

Eräs Juhannusaatto.
Ke Kesä 17, 2009 7:53 pm

Istun auringon lämmittämän
laiturin nokassa ja
varpaani viileässä vedessä
polskivat kuin pienet kalat.
Katselen järvelle vasten aurinkoa.
Sudenkorento lentää,
se peilaa itseään veden pinnassa.
Lempeä tuuli tuo mukanaan savua.
Peipponen livertää jossakin lähellä
koivumetsän siimeksessä.



Aurinko lämmittää ja hiljaa
sivelee selkääni, kuin
rakkaat sormet sen tekisivät.
Koivut tuoksuvat ja kaikkialla
on yöttömän yön ihana rauha.
Vesi viilentää varpaitani.
Suljen silmäni ja kuljen miettein
kauas täältä, sinne
missä aina on Juhannusaatto.
Josko sellaista paikaa onkaan?

Jutustelua.
La Kesä 27, 2009 9:20 pm

Rakkautta ei ole se että aina
odottaa saavansa jotain
uusia ja uusia rakkaudenosoituksia.
Rakkaus ei odota saavansa,
se odottaa saavansa antaa.
Vaikka sen mikä on itselle
kaikkikaikessa antaa rakastunut.
Se mitä saa vastalahjaksi, vaihtelee.
Tai joskus ei saa mitään.




Mutta saamallasi lahjalla ei ole
mitään tekemistä sen kanssa
mitä itse annat,, annat
koska rakastat.
Odottamatta vastalahjaa.
Et voi olla antamattakaan.
Jos onni on suosiollinen,saat
vastarakkautta , se on ihana asia
-mutta välttämättä ei toteudu.

Juhannusyö 2009
La Kesä 27, 2009 9:40 pm

On juhannus ja kukkii ruusut.
Linnut laulavat läpi yön.
On kokko ja valkea kuulas
juhannusyö.
Sireenit tuoksuu ja pellot
on kukkia valtoimenaan.
Väkeä täynnä on laituri.
Kokkoa kylän laidalla poltetaan.
Laulu kuuluu ylitse lahden.
Pyörii katolla tuuliviiri.



Ilo aikuisten ja ilo lasten,
kaikilla hehkuu posket
ja naurussa on suut.
Tuli juhannus jälkeen
pitkän talven taas.
Tuli valkea yö ja suvi
jota kauan odotettiin.
Nyt rinnassa lempi ja ilo
on kaikilla niilläkin jotka
jo talven nukkuneet on.
Silmät kirkkaat ja
sydän hellä, voi löytää
kumppanin.

Kun olen mennyt.
Pe Heinä 03, 2009 11:27 pm



Kun olen mennyt pois...
kulje keväällä lehdossa kujaa
jolla lepäävät viime syksyiset
alas karisseet lehdet.
Kuiskaa tuulelle nimeni
ja kerro että olen ystäväsi.
Siellä jossakin voin
kenties kuulla sen.
Ympärilläsi vihrertävät oksilla
uudet tulevat lehdet
uutta kasvua edustaen.
Minä hymyilen kevään auringossa
sinulle ja tunnet että
olen taas siinä lähelläsi.
Kun olen mennyt pois.

Älä heti unohda minua.

Yöruno
Su Heinä 05, 2009 1:10 am

Hitaasti jo saapuu huomenen valo
taivaanrantaan pieni kajo,
alkaa uusi päivä koittaa.
Valo kohta taas yön pimeän voittaa.
Hiljaa on metsä ja hiljaa koski,
ei edes kevyt tuulikaan kulje
niittyjen yllä.



Istun ja katson kaunista yötä.
Kellon raksutus kuuluu kuin
musiikkina taustalta, aika menee
ja menee menojaan.
Kohti aamua kulkee tää yö.
Uni ei tule istujan silmään,
ilta on ollut niin kaunis.
Mieli kulkee niityillä muistojen
ja avaa ovia menneeseen.
Jospa sinne joskus viel palata vois.