Runoja 2009 -2011

Naisenelämää
La Huhti 16, 2011 9:36 pm

Sitähän tässä
ollaan...
tuiki tavallinen
nainen.
Ei eroittuva
ei diivakaan.
Kotona villasukissa,
koirankarvoja
kantapäissä.

Täällä muualla
silti hurjissa
korkkareissa
tuikkit taivahan
tähtenä.
Ainakin aikoo
sellaiseksi.
Hah,
sanalle
tavallinen,
pitää naurahtaa.

Navallinen,
se määritelmä
olisi paljon parempi,
lystikkäämpi.
Enemmän
kuvaavampi.
Sellainenhan
nainen on.

Huumorilla varustettu
hersytetty
hymyilemään,
raikuvalla naurulla
vielä maustettu.
Vaikka ikää jo 50v
- ja rapiat päälle.

Siinähän vielä
tuikit taivahan
tähtenä,
sinistäkin
sinisemmin silmin.
Kuljet
Korkkarityttönä
kipein jaloin
koska niin on
naisen tehtävä
jos aikoo pitää
naiseutensa.
Kuljet pirtein
ja viettelevin elkein.

Halki elämän.
Et lainkaan
tavallisena
mutta ah niin
navallisena.
Ja ennenkaikkea
nauravaisena.

Su Huhti 17, 2011 7:18 pm

Kun kahden
ihmisen haaveet,
unelmat toisensa
kohtaavat.

Kaikki maailman
ovet avautuvat.

Auringon nousut
ovat toivoa täynnä
ja laskut
vertaansa vailla.
Ne ovat
upeampia kuin
koskaan ennen.

On joka iltapilvessä
kultainen reunus.

Ma Huhti 18, 2011 8:04 am

Rakas
ihminen on
hän
jota ajattelee
joka aamu
ja ilta.



Rakkaampi
on hän
joka tulee
mukaasi
valveuniin
ja öihin.


Rakkain hän
joka asuu
hengityksessäsi
virtaa veresi
mukana.

Rakastettusi
on
kaikkialla
missä sinäkin
ja kulkee
kaikkialle
minne sinäkin.



_____________

Ti Huhti 19, 2011 8:30 pm

Yöllinen pimeys
oli hiljainen,
tunsin vain
kätesi kosketuksen.
En tiedä
monestiko nukahdin,
mutta aina
kun aukaisin
silmäni,
sinä olit siinä.

Aamuun heräsin
yksin,
silti lämpösi
vierelläni ja
se tunne että
yhä olet läsnä.
Se kulki mukanani
koko päivän.



Uutta yötäni
ilolla odotan.

Yksin.
Ke Huhti 20, 2011 7:51 pm

Telkussa joku
julistaa
maailmanloppua.
Minä väsyneenä
päätäni nojaan
kylmään ikkunaan.

Katson ulos
mutta silmäni eivät
mitään näe.

Höyryävä kaakao
poltti kieleni.

Pääni on tyhjä
eikä sormet
enää riitä
laskemaan elämästäni
kadonneita ihmisiä.

Minne he
menivät?
Miksi?

Elämä on nykyisin
pelkkiä
huonoja päiviä.
Yöni ovat
yksinäisiä kuin
täysikuu.

To Huhti 21, 2011 9:01 pm

En minä enää muistanut
kuinka lujaa voi
ihmis-sydämeen sattua.
En muistanut
-vaiko koskaan en ennen
kokenutkaan.
Luja luulin olevani,
vahva,
mutta ilman peruskalliotani
minä olen vain
murtunutta kiveä .
Minä tuuleen
olen huutanut,
jokaisen ajatukseni.
Ja tuskani kun
minä kuulin
itseni särkyvän.
Te ajan myötä
minut taas ehjäksi
hellien liimatkaa.....

Pe Huhti 22, 2011 3:57 pm

Yön unet viimein
aamuun sousi,
ne kolahti rannan kiviin.
Valo uneksijan
väsyneen armahti,
vei päivän kiireisiin.

Jäi yöstä tunne,
tuttu haikeus,
kuin laineen
ääni rannankiveen
--taikka rakkaan
vaimeneva kuiskaus.





_________

Su Huhti 24, 2011 3:19 pm

Iltamyöhä viilensi
jo maan
yölinnut
yltyi laulamaan
Savu rantasaunan tuo
utunuottaa jo
kaislikkoon.
Laiturilla istuessani
yön äänet kaukaa
kuulla saan.
Kuikan äänen
ja siipien suhinaa.

Oi jos vierellä
istuis armain ystävä,
käden tuntisi
hellän ja pehmeän.
Silmäni ilosta
loistavat
valon iltaan
hiipuvaan tois.



Yön tummuessa
kuiskaan tähdelle
kuiskauksen
-etkö hetkeksi
häntä tuoda
vierellein vois!



_______________

Ma Huhti 25, 2011 8:45 am

Kun aamusilmin
kuuntelen näiden
kirjainten kokoa,
katselen ohikulkevia
ihmisiä
minä kuuntelen
alkavan päivän ääniä,
elän niissä mukana
-vai olenko vain
läsnä uudessa
päivässä tässä.

Poissa on yhä
heräämisen ilo
uuden aamun tuoma
riemun rallatus,
odotus.
On raskas
askel taas
arjen aloitus
Tarvitsisin niin
vahvistuvaa virkeyttä
Elämäniloa ja
viisauttakin
- rakkauttakin
vielä.

To Huhti 28, 2011 12:11 pm

Yön tullen
minä mietin
sinua
Mitä jos et
koskaan ollutkaan.

Koska hämärässä
ei kuulu enää
kuiskauksia.

En näe kasvojasi
ja koska
piilommekin
on nyt
tyhjä.



_________________

Toukokuu 01, 2011 11:34 pm

Keinuu kesätuulessa,
minun muistoni,
sinusta.
Heijaa hiljalleen,
yhä uudelleen,
palaa keinuni
lähtöpisteeseen.



Suru ja ikävä alussa,
onnelliset
muistot lopussa.
Keskellä lentoa
lämmin tuuli puhaltaa,
saa kiharat
heilumaan,
hymyn huulille
kohottaa.

Siinä kohdassa
sinä olet lähimpänä.

Ma Toukokuu 02, 2011 2:55 pm

Missä taivas
kohtaa meren,
missä sateenkaari
koskettaa maata,
siellä minä
odotan sinua.
Missä tuuli kuiskaa,
missä uusi
tähti syttyy,
siellä olet sinä.
Kaukana
toisistamme,
kuitenkin vain
ajatuksen päässä.
Kun aikanaan astun
sateenkaarelle,
tule sinä tuulen
mukana minua
vastaan.

Ma Toukokuu 02, 2011 5:17 pm

Astelen
neulasten peittämällä
polulla
ja kuljen
rannan hiekalla
varoen tallaamasta
muistoja
etsien kadonnutta
iloa.



Sekaisin
on rytmi
sydämen
-vaaratonta, sanovat
onhan kevät...






_________

Ti Toukokuu 03, 2011 5:59 am

Unimaassa tapaisimmeko siellä
kahvitellen ja syöden herkut
siellä tavaten latoaidantiellä
ystäville muille laittaen terkut
kyllä aamulla oli niin
hyvä olla, melkein kun olis
saanut unessa - -
kulkea käsikädessä siellä.

Kuka minä olin!
Ti Toukokuu 03, 2011 6:26 am

Minä kaipaan sitä
pientä tyttöä
jonka hiukset olivat
vielä aamukasteesta
kosteat.
Aamuisin aina
sen tytön silmät
olivat taivaan väriset
ja kyyneleet puhtaita
nauru raikasta,
eikä sen käsissä
ollut vielä railoja,
merkkejä ,
raskaista töistä.
Ei silmissä sumua
rikkimenneistä öistä,
valvotuista.
Muistan miten
sen tytön rinnat
olivat kuin kevään
ensimmäiset nuput
eikä sydäntä
ollut vielä
tuska repinyt.
Ja miten
se tyttö nauroikaan!
Osasi vielä olla iloinen
eikä se elänyt
menneessä eikä
huomisessa.
Oli vain tämä hetki.
Muistan sen kepeät
askeleet ja
ilon joka aamusta uudesta.
Muistan miten
se tyttö tiesi
kuka se oli.

Minä olen sen
jo unohtanut.

Ke Toukokuu 04, 2011 8:40 pm

Aamu auringossa,
kastepisaroita nurmikolla.
On vielä viileä,
narssissitkin nupussa.
Läpi vihreän metsän,
kirkkaalle järvelle.
On niin hiljaista,
vain hengitykseni.
Kuin pienenä tyttönä
mummolan laiturilla.
Erona vain se
että se tyttö
--sitä ei ole enää.
Eikä mummulaa.

To Toukokuu 05, 2011 6:32 pm

Kukka sydämessäni
meren aaltoilu
rantakallioon
Tähtien valot
ojentuvalla kädelläni.
Kyynel pohjaton.
poissa on
kaikki kaunis elämän.

Tuulahdus taivainen
on lento
kyyhkysen.
Hiljaa, niin hiljaa
valkeus minut
tavoittaa.
aamun auer
laskeutuu.
Kauneus, kaipaus
yhtyy
valon airueeseen.
Kaunis on kevät
sen näen
taas tänään.


_______________

Su Toukokuu 08, 2011 8:30 am




Tänään
minä vain jotenkin
ajelehdin ajassa.
Päämäärättömänä
sokein silmin.
Sisälläni odotus
vailla kohdetta.
Tänä aamuna
edes kahvi ei saanut
silmiäni avautumaan.
Maailman kauneus oli
minulta piilossa.
Tänä aamuna
kaikki oli jotenkin
toisin.

Ma Toukokuu 09, 2011 9:41 am

Irti maasta tahtoisin lentää!!!

Tyhjät kuoret tänne jättää,
Nousta ylle taivaankannen.
Keveästi aamuaurinkoon.......
valona luoksesi tulla.
Unessa lennän
yllä taivaankannen
ja näen sen kauneuden
Ja tahdon viimein
sieluni vapauteen päästää....
siellä taivaalla valo
sieluuni heijastuu.
Olenko matkalla kotiin......






_________________

Ma Toukokuu 09, 2011 8:59 pm

Olisit ottanut
minut mukaasi
kävelemään tähtipolkua,
seuraamaan kuunpimennystä.

Silloin aikanaan
kun auringon lapset
tanssivat jäällä,
ja sinä pyyhkäisit
kyynelhelmet poskeltani.



Nyt kuu kylvää suruaan,
ja minä tallon
hennosti vihertäviä
kevään peltoja.
Yksin.

_________________

Ke Toukokuu 11, 2011 8:50 pm

Tuolla kaukana jossain,
rakkauden mailla,
saa ihminen lentää
ihan haaveiden lailla.
ilman huolia,
siipiä vailla.

On unelma tuokio,
haave vainen,
on siinä hän
pienen sinisen
hetken keijukainen.
Ja voi silloin onnea
tuntea korkeaa.
Rakkautta oikeaa.
Nähdä voi hän
hymyä huulten,
huminaa tuulen,
kuisketta kuulla ystävien.

Lempeästi leutojen
tuulten sylissä,
katseessaan ikuisuus....
---mielessä taikaa
aina hän kaipaa,
sitä kaunista,
rakkauden aikaa.


_________________

Pe Toukokuu 13, 2011 7:44 pm

Suru on kietoutunut minuun,
se elää kanssani
päivin ja öin.
Mutta jonakin päivänä
se on kasvattanut
siivet itselleen
- lentää tiehensä jättäen
minut kahden kullattujen
muistojeni kanssa.

La Toukokuu 14, 2011 4:15 pm

Olipa kerran tyttö
kädessään sininen kukka,
kaunis ja kellomainen.
Kun tyttö ravisti kukkaa
helähti hopeinen kello
ja taian se loi
niin suloisen.

Kellon ääni heleän hopeinen
se pojan
niin kovin kaivatun
tytön luokse
keijujen maasta toi.

Tyttö ja keijupoika
he kulkivat metsään
lumottuun
se ihmeen tuomana
aukesi heille.
Tie maahan salattuun.

Kerran viel hiljaa
helähti kellokukka ja
niin katosivat he
käsikädessä siihen
taikaan salaiseen
--tyttö ja keijupoika.

La Toukokuu 14, 2011 4:34 pm

Katselen peilikuvaani.
milloin olen näin
oppinut kaksikertaistamaan
yksinäisyyteni!
Peilikuvan
kanssa vastatusten
-- hurjaa,
Miten hyvin osaankaan
äkkiä olla
kaksinkertaisesti yksin.

Seis maailma
Su Toukokuu 15, 2011 8:43 am

Maailma jaksatko odottaa,
pientä kulkijaa.
Pyörähdys vähemmän
sekoittaako ratasi kokonaan.
Voitko hiljentää kulkuasi,
en jaksa tänään ymmärtää.
En jaksa nousta tänään.
Annatko auringon paistaa,
läpi tummien pilvien.
Illan tullen valaisetko tien,
polut kiviset.
Valaisetko kalmistot,
maat ja pellot joita
vielä elävät kulkevat.
Minä jo puoliksi poissa.
Yön tullen tuonne
taivaantähden sakaralle,
annatko väsyneen nukahtaa.
Siellä nukkua unta suojaisaa.